Yhteystiedot

Katri Karasma (ent. Sarmavuori)
k.karasma@gmail.com

Suomi toisena kielenä -opetustiede hahmottuu

Katri Sarmavuori

Miten se alkoi?

Suomea opetettiin vieraana kielenä ruotsia puhuvalle sivistyneistölle vuodesta 1843 lähtien, jolloin suomi tuli oppiaineeksi opetuskieleltään ruotsinkielisissä kouluissa.

Suomen opetus toisena kotimaisena kielenä on jatkunut ruotsinkielisissä kouluissa. Nimitys toinen kotimainen kieli on mainittu keisarillisessa julistuksessa jo 1874 ylioppilastutkinnon ohjesäännön yhteydessä. Se viittaa siihen, että ko. kieltä puhutaan virallisena tai ainakin lähes enemmistöisenä kielenä yhteisön asuinmaassa.

Maahanmuuttajien määrän huomattava lisääntyminen Suomessa on pakottanut suomalaiset järjestämään heille suomen kielen opetusta ja sijoittamaan oppivelvolliset kouluihin, joissa on suunniteltu ja systemaattinen suomi toisena kielenä -opetus. Myös maahanmuuttajien oman äidinkielen kehitys halutaan turvata.

1800-luvun loppu ja1900-luvun alku olivat Suomessa kielitaisteluiden aikaa, jolloin ruotsin kieli menetti asemiaan enemmistön kielenä. Moni vaihtoi kotikielensä ruotsista suomeen.  Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta merkitsi uudenlaista kielen virallistumista ja kansainvälistymistä.  Silloin maan enemmistökielestä suomesta tuli virallinen kieli unionissa. Samalla suomesta tuli yleensäkin ensimmäisen kerran kansainvälisissä yhteyksissä käytettävä virallinen kieli.  Samalla Suomelle tuli uusia kansainvälisiä velvoitteita. Suomen tulee noudattaa EU-maiden kansalaisten koulutusta toisessa jäsenvaltiossa koskevaa direktiiviä. Siirtotyöläisten lasten koulutusta koskeva direktiivi 77/486/ETY säätää peruskoulussa annettavaa toisen kielen ja äidinkielen opetusta siten, että sen tulee olla oppilaiden erityistarpeisiin sovellettua. Tavoitteet korostavat viestinnällisyyttä ja toiminnallista kaksikielisyyttä.

Suomea toisena kielenä opiskelevia on koululaitoksessa (peruskoulu, lukio ja ammatillinen peruskoulutus) lähes 25 000 oppilasta ja heidän opettajiaan (suomi toisena kielenä) 300 (Kumpulainen 2011). Vieraskielisten halu ja tarve oppia suomea on huomattava. Tarvitaan oppimateriaaleja ja koulutusta opettajille. Myös alan tutkimus on lisääntynyt. Tutkimustieto on syytä koota ja jäsennellä. Tuloksena ei ole pelkästään didaktiikkaa eli miten suomea opetetaan toisena tai vieraana kielenä vaan myös  opetuksen tutkimus. Opetuksen tutkimusmenetelmien esittelyn ja opetuksen tutkimuksen koonnin ja jäsentelyn kautta esitys nousee opetustieteeksi.

Kielitieteellisten tutkimustulosten esittelyn täydennykseksi luodaan katsaus maahanmuuttajiin ja pakolaisiin. Kaksi- ja monikielisyydestä sekä uuteen kulttuuriin sopeutumisesta esitetään taustateoriaa. Maahanmuutto- ja rasismikuvaukset kirjallisuudessa, erityisesti lasten- ja nuortenkirjoissa, sekä maahanmuuttajat kirjailijoina kuuluvat myös suomi toisena kielenä –opetustieteen piiriin. Oppimiseen ja opetukseen liittyviä ilmiöitä ovat opetussuunnitelma, oppikirjat ja opettajan monikulttuurinen kompetenssi. Suomen kielen rakenne ja sen oppimisen ilmiöt kuuluvat ydinalueeseen.        

Suomi toisena kielenä –opetustiede kattaa alueita fennistiikasta ja kielen tutkimuksesta. Oppimisen ja opetuksen kysymyksissä se joutuu tukeutumaan kasvatustieteisiin. Se on kuitenkin kapea-alainen eikä voi kattaa koko kasvatuksen kenttää.

Äidinkielen, toisen kielen ja vieraan kielen oppimisen eroista huomautettiin jo Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 1994. Siinä mainitaan, että ”suomen kielen (svenska) opetus ja oppiminen toisena kielenä eroaa tavoitteiltaan, sisällöltään ja menetelmiltään sekä äidinkielen että vieraiden kielten opetuksesta. Oppilas omaksuu suomen kieltä (svenska) koulussa ja sen ulkopuolella samalla, kun hän opiskelee sitä systemaattisesti. Maahanmuuttajaoppilas joutuu alusta alkaen käyttämään suomea (svenska) oppimisen välineenä.” (POP 1994, 66.)

 

Mikä on sen rakenne?

Suomi toisena kielenä –opetustieteen rakenne

Osa 1.

Maahanmuutto, pakolaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä (kielen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ympäristö)

Suomen pakolaisaallot

—   chileläiset 1973—77

—   vietnamilaiset vuodesta 1979

—   vuonna 1990 Suomea kohtasi somalishokki, jolloin 1437 somalia haki Suomesta turvapaikkaa

—   vuodesta 1992 lähtien Suomeen tuli pakolaisia Jugoslaviasta

—   Turvapaikanhakijoita on ollut Irakista, Turkista, Iranista ja Puolasta

—   Vastaanotettuja pakolaisia ovat olleet kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset

Kaksi- ja monikielisyys, etniset vähemmistöt

Uuteen kulttuuriin sopeutuminen

 

Osa 2.

TAVOITELTAVA KIELI

Kielen rakenne

            Äännerakenne

            Muotorakenne

            Lauserakenne

            Puhekieli

Kielen kehitys

            Ensimmäisen kielen kehitys

            Toisen kielen kehitys

S2-kielen oppiminen ja opetus

Opetussuunnitelmat

Tutkimuksia maahanmuuttajalasten ja –nuorten kielen kehityksestä koulussa

Tutkimuksia aikuisten kielen oppimisesta

Oppikirjatutkimuksia

Opettajan monikulttuurinen kompetenssi

Arviointi

 

Osa 3.

Maahanmuuttoa ja pakolaisuutta käsittelevä kirjallisuus ja kansanperinne

Maahanmuuttajakirjailijat

Maahanmuuttajat kirjallisuudessa

            Nuortenkirjat

            Kuvakirjat

            Aikuistenkirjoja

Etniset vitsit, huonon kielitaidon vitsailut ja kielisolmut

 

Osa 4.

Tutkimusmenetelmät

            Yleistä tutkimuksen luonteesta

            Tutkimushaastattelu

            Kokeellinen tutkimus

            Etnografinen tutkimus

            Tapaustutkimus

            Sisällönanalyysi

            Maahanmuuttotarina

            Virheanalyysi

            Variaatioanalyysi

            Triangulaatio

            Luotettavuus

KESKEINEN KIRJALLISUUS

Osa 1. Maahanmuuttamisen yhteiskunnallisia tekijöitä, yhteiskunnallisuus, kaksi- ja monikielisyys, etniset vähemmistöt, uuteen kulttuuriin sopeutuminen

Aallas, Esa. 1991. Somalishokki. Suomen pakolaisavun julkaisusarja 2.

Aden, Said. 2009. Ikuisesti pakolaisina? Maahanmuuttokeskustelu Suomen somalialaisten näkökulmasta. Teoksessa Keskinen, S., Rastas, A. & Tuori, S. (toim.) En ole rasisti, mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, 25—32.

Alitolppa-Niitamo, Anne & Ali, Abdullah. 2001. Somalidiaspora Suomessa — muutoksia, haasteita ja haaveita. Teoksessa Forsander, A. ja muut (toim.) Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia-kustannus, 134.

Baker, Colin. 2007. Foundations of bilingual education and bilingualism. Bilingual education and bilingualism. 4. Painos. Toronto: Multilingual Matters Ltd.

Bang, Maria. 2010. Maahanmuuttajataustaisille asiakkaille suunnatut palvelut yleisessä kirjastossa. Kehittämiskohteena Kouvolan kaupunginkirjasto ja Mediamaja, http://tampub.uta.fi/infim/978-951-44-8245-8.pdf

Berry, John et. al. 1992. Cross-Cultural Psychology. Research and Applications. Cambridge: Cambridge University Press.

Forsander, Annika. 2002. Luottamuksen ehdot. Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 39.

Forsander, Annika & Ekholm, Elina. 2001. Etniset ryhmät Suomessa. Teoksessa Forsander, A. ja muut (toim.) Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia-kustannus,  83—160.

Hakalahti, Niina. 2007. Kotimainen maahanmuuttajakirjallisuus. Teoksessa Mela, M. & Mikkonen, P. (toim.) Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus. SKS. Tietolipas 216, 29—38.

Hannula, Hannula, Milla 2011. Maassa maan tavalla. Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia. Helsinki: Otava.

Heiskanen, Ilkka & Mitchell, Ritva. 2002. Kulttuurivähemmistöt, monikulttuurisuus ja kulttuurioikeudet. Teoksessa Heiskanen, I., Kangas, A. & Mitchell, R. (toim.) Taiteen ja kulttuurin kentät. Perusrakenteet, hallinta, lainsäädäntö ja uudet haasteet. Helsinki: Tietosanoma, 303—326.

Hiilamo, Heikki. 2010. Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille. Helsinki: Otava.

Hämäläinen, Riitta 2010. Maahanmuuttajien kirjastopalvelut? Teoksessa Drake, Sunniva (toim.): Maahanmuuttaja kulttuurityössä. Helsinki: BTJ Finland Oy, 12—16.

Leitzinger, Antero. 2006. Suomen tataarit. Vuosina 1868—1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina. Helsinki: East-West Books.

Lepola, Outi. 2000. Ulkomaalaiset suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. SKST 787.

Liebkind, Karmela. 1994. Monikulttuurisuuden ehdot. Teoksessa Teoksessa Liebkind, K. (toim.) Maahanmuuttajat. Kulttuurien kohtaaminen Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 224—240.

Liebkind, Karmela ja muut. 2004. Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Helsinki: Gaudeamus.

Norton, Bonny. 2000. Identity and language learning: Gender, ethnicity and educational change. London: Longman.

Puuronen, Vesa 2011. Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus.

Ronkainen, Jussi. 2009. Suomalaisuuden kategoriat. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja ”omanmaalaisuus”. Teoksessa  Harinen, P., Honkasalo, V., Souro, A.-M. & Suurpää, L. (toim.) Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 91, 25—43.

Saukkonen, Pasi. 2007  Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoja tutkimukselle ja toiminnalle Cuporen verkkojulkaisuja.

Saukkonen, Pasi 2010. Kotouttaminen ja kulttuuripolitiikka. Tutkimus maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta suomalaisella taiteen ja kulttuurin kentällä. Cuporen julkaisuja 19.

Talib, Mirja-Tytti. 2002. Monikulttuurinen koulu. Haaste ja mahdollisuus. Helsinki: Kirjapaja Oy.

Timonen, Karoliina. 2005. Toisen polven maahanmuuttajien etninen identiteetti, diasporisuus ja transnationaalisuus — chileläistaustaisten kokemuksia. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Kehitysmaatutkimuksen laitoksen pro gradu.

Osa 2. TAVOITELTAVA KIELI

Oppiminen, opetus, kielen kehitys, kielen rakenne

Alisaari, Jenni. 2009. Äänteen pituuden hallinta 3.—6.-luokkalaisten suomi toisena kielenä –oppilaiden kirjoituksissa. Turun yliopisto. Suomen kielen sivuaineen tutkielma.

Apajalahti, Jenni & Lehto, Maria. 2002. Maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidot perusopetuksen kuudennen vuosiluokan päättövaiheessa: tapaustutkimus kahdesta kurditytöstä. Jyväskylä yliopisto. Erityispedagogiikan pro gradu –työ.

Denisyuk, Anna. 2010. Sanavalintavirheiden tyypit ja taustaa suomenoppijoilla. Turun yliopisto. Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelman pro gradu –tutkielma.

Ellis, Rod & Barkhuizen, Gary. 2005. Analysing learner language. Oxford: Oxford University Press.

Elo, Eva 2000. Suomenoppijan syntaktisia ongelmia suomi toisena kielenä –ylioppilaskokeessa. Teoksessa Martin, S. & Sulkala, H. (toim.) Tutkielmia oppijankielestä. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja n:o 17, 54—72.

Geber, Erik (toim.) 1996. Suomen kielen kontrastiivinen opas. Helsinki: Yliopistopaino. Venäjä, kroatia, serbi, albania, persia, kursi, arabia, somali sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian kielet (kiina, thai, vietnam, japani, korea).

Hassinen, Sirje. 2002. Simultaaninen kaksikielisyys. Läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain. Acta Universitatis Ouluensis B. Humaniora 43.

Huikari, Maria. 2010. Miks nyt on partitiivi? Kieliopillisen partitiivin ongelmia saksankielisten suomenopiskelijoiden näkökulmasta. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen pro gradu –tutkielma.

Hämäläinen, Saara-Maria. 2011. Suomen kielen ääntämisen käsittely suomi toisena ja vieraana kielenä –oppikirjoissa. Turun yliopisto. Suomen kielen, suomen ja sen sukukielien sekä kieli- ja käännöstieteiden laitoksen pro gradu –tutkielma.

Kaivapalu, Annekatrin. 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä studies in humanities 117.

Korhonen, Seija. 2001. Suomen kielen solmukohdat — suomi toisena/vieraana kielenä. Helsingin yliopisto. Lisensiaatintyö.

Koskela, Anne & Suni, Tiina. 2000. Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa. Teoksessa Martin, S. & Sulkala, H. (toim.) Tutkielmia oppijankielestä. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja n:o 17, 129—158.

Kristiansen, Irene. 2004.  Tehokkaita oppimisstrategioita. Helsinki: WSOY.

Kulmala, Elli. 2011. Toisen kielen oppijan identiteetti ja arkielämän vuorovaikutustilanteet − tapaustutkimus viiden maahanmuuttajanaisen suomen kielen oppimisesta.  Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen pro gradu –tutkielma.

Kurki, Riikka. 2007. "Sitte se menee koulus" : Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomen kielen taito esiopetuksen päättövaiheessa. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen pro gradu –tutkielma.

Laaksonen, Annele & Gerxhalija, Daut. 2011. Lukemaan oppiminen omalla äidinkielellä ja suomen kielellä. Kielikukko 3, 2—3.

Lehtinen, Tuija. 2002. Oppia kieli kaikki. Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 181.

Leppäniemi, Marjo. 2007. Miksi meidän leikkimme? Seitsemäsluokkalaisten maahanmuuttajien mielipiteen ilmaisemisen ja perustelemisen taidoista ja mielipideleikistä. Turun opettajankoulutuslaitoksen ainekohtainen seminaarityö.

Nissilä, Leena, 2011. Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kieli. Acta Univ. Oul. B 99.

Nissilä, Leena, Vaarala, Heidi & Martin, Maisa (toim.) 2003. Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII.

Närvä, Elina. 2002. Suomi toisena kielenä: sanaston oppiminen eri  opetusmenetelmien avulla. Turun yliopisto. Suomen kielen pro gradu –tutkielma.

Ollilainen, Maiju. 2008. Yleiskielen ja puhekielen variaatio turkulaisten S1- ja S2-oppilaiden puheessa ja kirjoituksessa. Turun yliopisto. Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen pro gradu –tutkielma.

Pennanen, Sari. 2005. Suomi toisena kielenä –opiskelijoiden imperfektin oppimisprosessi. Turun yliopisto. Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen pro gradu –tutkielma.

Penttinen, Kati. 2010. Voisitko apua? Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen pro gradu –työ.

Rekimies, Anu. 2011. Nominit kymmenen aikuisen maahanmuuttajan kirjoitetussa ja puhutussa suomen kielessä. Turun yliopisto. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen pro gradu –tutkielma.

Salmela, Rosa. 2011. Funktionaalisuus ja formaalisuus suomi toisena kielenä –opetuksessa. Opettajien ja opiskelijoiden haastattelukyselyn ja opiskelijoiden testitehtävän analyysi. Turun yliopisto. Suomen kielen, suomen ja sen sukukielten sekä kieli- ja käännöstieteiden laitoksen pro gradu –tutkielma.

Salmi, Anna. 2009. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kielitaito peruskoulun päättövaiheessa. Helsingin yliopisto. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen pro gradu –tutkielma.

Seikkula-Leino, Jaana. 2002. Miten oppilaat oppivat vieraskielisessä opetuksessa? Oppilaiden suoriutumistasot, itsetunto ja motivaatio vieraskielisessä opetuksessa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 190.

Suni, Minna. 2008. Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jskaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in humanities 94.

Tarone, Elaine. 1988. Variation in interlanguage. London: Edward Arnold.

Vaarala, Heidi. 2009. Oudosta omaksi: miten suomenoppijat keskustelevat nykynovellista? Jyväskylä studies in humanities 129.

Ventä, Leena 2007. Opetuspuheen puhekielisyys suomi toisena kielenä –opetuksessa. Teoksessa Sulkala, H., Halme, M.-L. & Holmi, H. (toim.) Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora Ouluensis 5, 135—146.

White, Leila. 1997. Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Helsinki: Finn Lectura.

 

Oppikirjatutkimus

Hämäläinen, Saara-Maria. 2011. Suomen kielen ääntämisen käsittely suomi toisena ja vieraana kielenä –oppikirjoissa. Turun yliopisto. Suomen kielen, suomen ja sen sukukielien sekä kieli- ja käännöstieteiden laitoksen pro gradu –tutkielma.

Jokinen, Teija. 2010. Lausetyypit viidessä S2-oppikirjassa. Turun yliopisto. Suomen kielen pro gradu –tutkielma.

Koskela, Anne & Suni, Tiina. 2000. Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa. Teoksessa Martin, S. & Sulkala, H. (toim.) Tutkielmia oppijankielestä. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja n:o 17, 129—158.

Merisalo, Heidi. 2009. Suullisten vuorovaikutustehtävien tarkastelu suomi toisena kielenä –oppikirjoissa. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen pro gradu –tutkielma.

Punta, Tea. 2001. Sijamuotojen opettaminen S2-oppikirjoissa. Jyväskylä yliopisto. Suomen kielen pro gradu –tutkielma.

Ruohonen, Mari. 2011. Kieliopin opettamisjärjestys suomen kielen alkeisoppikirjoissa. Turun yliopisto. Turun opettajankoulutuslaitoksen proseminaari.

Arviointi

Lehtoviita, Johanna. 2006. Opettajien arvioimiskokemuksia suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeista. Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos / suomen kieli. Pro gradu -tutkielma.

Tarnanen, Mirja. 2002. Arvioija valokeilassa: suomi toisena kielenä –kirjoittamisen arviointia. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Tarnanen, Mirja, Huhta, Ari & Pohjala, Kalevi. 2007. Mitä on osaaminen? Kielitaidon arviointi vastaajana. Teoksessa Pöyhönen, S. & Luukka, M.-R. (toim.) Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 381-412.

Tuomi, Sanna-Marja. 2011. S2-ylioppilaskoe murrosiässä. Sutina 3, 9.

 

Maahanmuuttajakirjailijoita

Kiamars Baghbani, s. 1956 Iranissa

Umayya Abu-Hanna, s. 1961 Israelissa. Teoksia: Nurinkurin (2003), Sinut (2007), muistelmateoksia, kolumneja.

Nura Farah, s. 1979 Somaliassa, saapunut Suomeen 13-vuotiaana, teos Aavikon tyttäret (Otava 2014), ensimmäinen suomeksi kirjoitettu teos Somaliasta

Wilson Kirwa, s. 1974 Keniassa. Amani-aasi-satukirjoja. Heikki Saure (2009) kirjoittanut hänen elämäkertansa.

Alexis Kouros, s. 1961 Iranissa

Zinaida Lindén, s. 1963 Leningradissa, asuu Turussa ja kirjoittaa ruotsiksi.

Alexandra Salmela, s.1980 Bratislavassa, Tshekkoslovakiassa, asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi. Esikoisromaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010).

Roman Schatz, s. 1960 Saksan liittotasavallassa

Ranya ElRamly, s. 1974 Intiassa, äiti suomalainen, isä egyptiläinen. Esikoisteos Auringon asema  sai Runeberg-palkinnon 2003.

Yousif Abu al Fawz, s. 1956 Irakissa, asuu Keravalla

 

Nuortenkirjoja

Tittamari Marttinen: Tavallisen kiva päivä (2009)

Marianne Backlén: Donova (1995)

Terhi Rannela:  Puhdas valkoinen (2004)

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa (2010)

Markus Zusak: Kirjavaras (2008)

Randa Abdel-Fattah: Näyttääkö pääni tässä isolta?  (2007)

Tanuja Desai Hidier: Sopivasti sekaisin. (2004)

Jonas Hassen Khemiri: Ajatussulttaani. (2004)

Annika Luther: Ivoria (2009)

Sören Olsson ja Anders Jacobsson: Zeina ja Nalle (2003)

                                                Zeina, Nalle ja rakkaus  (2004)

                                                Zeina, Nalle ja suuri salaisuus (2005)

Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika (2004)

                                    Alex, Aisha ja Sam  (2007)

                               Alex, Aisha ja toivon aika (2008)

Ruta Sepetys: Harmaata valoa. (2011)

Sisko Latvus: Kaukana omalta maalta (2011)

 

Aikuistenkirjoja

Marianne Backlén: Karma. Gummerus 2002

Kari Hotakainen: Ihmisen osa. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2009

Viktor Kärki: Lomittaja. Sound & Picture  2004

 

 

Tutkimusmenetelmät

Alasuutari, P. 2001. Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino.

Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. 2003. Research methods in education. 5. Painos. London: RoutledgeFalmer

Ellis, Rod & Barkhuizen, Gary. 2005. Analysing learner language. Oxford: Oxford University Press.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

Heikkinen, L. T. & Syrjälä, Leena (toim.) 2002. Minussa elää monta tarinaa. Kirjoituksia opettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.

Hyväri, Susanna & Salo, Markku (toim.) 2009. Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto.

Kerlinger, F. N. & Lee, H. B. 2000. Foundations of behavioral research. New York: Harcourt College Publishers.

Lehtonen, Heini. 2004. Maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisnuorten puheen variaatio ja monikielisyys. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen pro gradu –tutkielma. Myös väitöskirja.

Lindell, Annakaisa. 2008. Opettajan korjaava palaute suomi toisena kielenä –opetuksessa. Jyväskylä yliopisto. Suomen kielen pro gradu –työ.

Palmu, Tarja. 2003. Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 189.

Perttula, Juha & Latomaa, Timo (toim.) 2011. Kokemuksen tutkimus. Merkitys — tulkinta — ymmärtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

Saarela-Kinnunen, M. & Eskola, J. 2001. Tapaus ja tutkimus = tapaustutkimus? Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.). Jyväskylä: PS-kustannus, 158 – 169.

Silverman, David. 2006. Interpreting qualitative data. Methods for analyzing talk, text and interaction. 3. painos. London: Sage Publications.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Artikkeli

Vielä vanhalla nimellä

Sarmavuori, Katri: Suomi toisena kielenä –opetustieteen rakenne. Teoksessa Routarinne, Sara, Tainio, Liisa & Juuti, Kalle (toim.) 2013. Ainedidaktiikka ja koulutuspolitiikka. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 343.

Verkkojulkaisu https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38499, sivut 165-186.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38499/Tutkimuksia_343.pdf?sequence=1